Hyvää itsenäisyyspäivää itse kullekin säädylle – meidän Suomessamme on tilaa meille kaikille!

Jahast... tästä pitäis tulla tuommoinen hieno rottinkirenkaan ympärillä kasvava muratti.. just just... hmm...

Vuosi sitten tarttui Forssan lelumarkkinoilta mukaan Katriina Alasen ihana tee-se-itse murattisetti. Vuoden verran kesti keräillä rohkeutta ennen kuin sain aikaiseksi tarttua tuumasta toimeen, mutta asuntomessujen jälkeisessä inspiraatiohuumassa alkoi tapahtua tämänkin suhteen…

Vinkki rautalangan maalaamiseen, näin onnistuu sata kertaa nopeammin ja ohuemmin ja tasaisemmin kuin siveltimellä..

Kas näin on runko valmiina. Ohjeessa puhuttiin kahdesta eripaksuisesta rautalangasta, mutta molemmat setissä mukana olleet langat olivat samanpaksuiset, hyvin ohkaiset. Satuinpa onneksi muistamaan että minullahan on tekstiilipäällysteistä hiukan paksumpaa rautalankaa vanhoissa varastoissani, ja otin siitä pätkän tätä runkoa varten. Voin käyttää sen hienon ohkaisen sitten joskus myöhemmin johonkin mihin tarvitaan hienoa ja ohkaista.

Ihmettelin ensin ohjeen kohtaa "irrottele lehdet toisistaan", kun eiväthän nuo nyt niiin pahasti ole toisiinsa klimppiytyneet.. mutta sitten hetken tutkiskeltuani hoksasin, että itseasiassa jokainen tuon kuvan yksittäinen lehti koostuu 2-4 tiukasti toisissaan kiinniolevasta ohkaisesta lehdestä. Niitä irrotellessa kun lehtimäärä moninkertaistui, niin kävi aika nopsaan ilmeiseksi että tästä satsista riittää kyllä vielä useampaankin murattiin..

Onnistuin maalia sekoitellessani tiputtamaan ison klöntän valkoista maalia suoraan lehtien päälle. Kiroillen pelastin sen mitä pelastettavissa oli, mutta valkoisenkirjaviksihan nuo maaliklöntän tielle osuneet lehdet väkistenkin jäivät. Mietin niiden vihreäksi maalaamista, mutta sitten muistin, että...

..että onhan näitä olemassa tämmöinen kirjavalehtinenkin versio, noista sotkituista lehdistä siis selvästikin täytyy tehdä tämmöinen vielä joskus. Mutta ensimmäinen murattini olkoon nyt kuitenkin vihreä, joten kirjavat lehdet jäävät odottelemaan myöhempää käyttöä..

Irrotellut ja maalatut lehdet, seuraavana työvaiheena muotoilu.. maalasin siis tuollaisen vaaleanvihreän reunuksen lehtiin, onneksi ei tarvinnut yrittääkään tehdä tasan samanlaista jokaiseen sillä minä ja sivellin emme edelleenkään ole mikään match made in heaven.. Maalausalustaksi sattui jotensakin sopevasti vanha basilikarasian kansi

Lehtien oksiin liimaaminen meinasi kyllä käydä meikäläisen kärsivällisyydelle ylivoimaiseksi, varsinkin kun käytettävissä ollut liima oli aika kehnoa eikä TIETENKÄÄN voinut jättää projektia odottamaan sitä että ehtisin ostamaan parempaa.. vaikka kuinka olisi ollut varovainen, niin kun sai yhden lehden liimattua niin samalla onnistui tiputtamaan kaksi Mutta onnistuihan se lopulta, kun tarpeeksi pitkään perkelöi. Ei kyllä taida tämä kasvien valmistaminen olla ihan minun juttuni - aika kärsivällinen näpertäjä olen, mutta kun pitää toistaa useita kymmeniä kertoja yksi ja sama pieni mutta melko hankala työvaihe, niin kyllä se vähän tuppaa puuduttamaan.

Oksat paikallaan, aika kärsineen näköinen reppana tässä vaiheessa..

Kas noin, "hiukan" lehtiä lisätty ja muratti alkaa olla, olisko tosiaan.. kyllä, julistetaan valmiiksi!

Ja sitten valmis muratti "takaa" päin. Periaatteessa tämän on tarkoitus näyttää yhtä hyvältä joka suunnasta, mutta eihän siinä koskaan ihan niin tasaisesti käy

Huomaa tipahtaneet kuolleet lehdet purkin pohjalla Mietin jo projektin alkuvaiheessa, että voisi tehdä pari kuihtunutta lehteä, ihan vaan ettei totuus unohtuisi *vilkuilee omia kärsiviä huonekasvejaan alta kulmain* ja ajatus vahvistui viimeistään siinä vaiheessa kun liimailin lehtiä ja muratti osoittautui turhankin realistiseksi - "vaikka mää koitan käsitellä tätä kuinka varoen, ni tää vaan varistelee näitä lehtiään.."

Muratti taisi löytää kerralla paikkansa, etsiskelin vain paikkaa missä sen saisi kivasti kuvattua mutta niinhän tuo näyttää siltä kuin olisi ollut tuossa aina, että eiköhän se siihen jääkin, ainakin toistaiseksi.

Vielä lähikuva muratista oikeassa ympäristössään

Loppujen lopuksi olen ihan tyytyväinen lopputulokseen, mutta kyllä tämän episodin opetus oli silti se, että sille miksi hyvännäköiset nukkekodin kasvit ovat “kalliita” on syynsä, ja joskus voi olla ihan paikallaan maksaa se kymmenkunta euroa lisää valmiista vaikka tee-se-itse-settikin olisi tarjolla

Larissan sorvatut maatuskat olivat paitsi käsittämättömän upeaa käsityötä, myös ihan hulvattoman hauskoja! Ja siis oikeasti: nämä ovat toimivia. Ne voi pistää sisäkkäin. Ja korkeutta isoimmalla oli korkeintaan pari senttiä! Ihan mieletöntä!

Rakastuin tähän talonpoikaisarkkuun, voi kun osaisin itse tehdä puoliksikaan yhtä upean! Tekijällä on kyllä sivellin hallussa!

UPEA rokokoo-kaunotar!

Riemastuttava pikkumummo, ihan pikkuinen, ehkä n. 3 cm korkea? Aww..

Ihana kangas- ja ompelutarvikekauppa, tuolla voisin mielelläni asioida

Yksityiskohta kangaskaupasta, voi noita nappiputkiloita!! Ja pahvien ympärille käärityt pitsit ovat myös uskomattoman aidon näköisiä

Majakan makuuhuonetta, ja toinen aivan ihastuttava arkku! Kelpais mulle ihan isojen ihmisten mittakaavassakin..

Tämän kuvan voisi _melkein_ ujuttaa johonkin 1:1-sisustuslehteen, ilman että kukaan huomaisi siinä mitään outoa (paitsi kehnon kuvanlaadun..).

Kissojen puutarha <3

Ihan käsittämättömän upeita herkkuja! Esim. nuo punasipulit kreikkalaisessa salaatissa, wow... Ja nyt vasta hoksasin, MIKSI tuli ostettua kreikkalaista salaattia kotimatkalla, mahtavaa piilomainontaa!

Föri!

Tavattoman soma kukka-asetelma "lastenvaunuissa", idea joka on ehkä ihan pakko varast... eikun siis.. no joo, varastaa..

Aivan IHASTUTTAVA pikkuruinen muumimuki!

Ihan mielettömän hienoja nämä muumimukit, ja ihan käsittämättömän pikkuruisia - varmaan noin 5mm korkeita! O_o

Lotta Satomaan mielettömän hieno kenkäkauppa!

Nii pal mahottoman nätei kenkii!

Ei meinaa miun aivot käsittää, että nämä ovat virheettömässä 1:12-mittakaavassa.. näyttävät ihan oikeilta!

Pitäähän asuntomessuilla välittäjiä parveilla, totta kai!

Ihanan todentuntuista kerrostaloeteistä - mahtava yksityiskohta nuo maksamista odottavat laskut peilinpäällä ja pöydällä!

Lisää eteisen ihania yksityiskohtia

Vessan ovikin on unohtunut raolleen

Tajunnanräjäyttävä pikkuinen junarata - nuo ratapalikat ovat niin käsittämättömän täydellisiä, että miten tuollaisia voi edes olla?! O_o Ja pituutta radanpätkällä taisi olla jotain noin sentti per pala.. Wow!

Nukkekodin nukkekoteja, vähän viimeistellympiä kuin tuo meikäläisen projekti joka ei ole edennyt hiukkaakaan sitten viime päivityksen.. dum di dum.. Huomaa myös nukkekodin nukkekodin nukkekodit yläoikealla!

Niin tutunoloinen lääkärin odotushuone että rupeaa pikkasen mahassa kiertämään jo kuvaa katsellessakin

Stop influenssa! Pese kädet!

Lääkärin vastaanotto, aivan upeita yksityiskohtia.. jostain syystä tuo käsidesipullo telineineen seinällä ihastuttaa erityisesti

Röntgenkuvat! Valkoinen lääkärintakki nimikyltillä!! Tippapullo!!!

Ja sitten vaihteeksi levollisempiin tunnelmiin, siinä on katilla lokoisat oltavat!

UPEA kukka-amppeli!

Hiiren koti, ja kutsumaton vieras oven takana kurkkimassa

Hiirellä on ihan mahtava peti!!

Hiirulaisen kotikoloon onkin hyvä lopettaa tällä kertaa, se nimittäin oli omakohtaisesti yksi inspiroivimmista “nukketaloista” – olen jo vuosikausia suunnitellut, että lahjaksi saadulle maaoravaperheelle pitäisi tehdä oma koti, mahdollisesti “onttoon kantoon” sisustettuna.. ja hiirulaisen kodista sain monta innoittavaa ideaa sen toteuttamiseen, saapa nähdä jos tässä vaikka jossain välissä suoriutuisin sitäkin projektia aloittelemaan

Tässäpä ensinnäkin kuva mallikappaleista, aikast ihania <3 Saapa nähdä tuleeko nuista omista tuotoksista likikään yhtä kivoja, enemmän ja vähemmän muotopuolia olivat melkeen kaikki, mutta eipä tuo mittään tee Pääasia oli päästä näpertelemään ja opettelemaan uutta tekniikkaa, jos tuotoksista jokukaan onnistuu niin se on sitten vaan bonusta

Ensin muottiin siis kaadettiin reippaasti valusavea, ihan piripintaan täyteen ja vähän ylikin. Sitten odoteltiin että kipsi imi savesta vettä pois, jolloin muotin pintaan muodostui savesta jähmeämpi kerros. Tässä tulossa käsienpesuallas kahdesta osasta, vasemmalla allasosa ja oikealla jalka

Kun savimassa oli ehtinyt jähmettyä sopivasti, kaadettiin ylimääräinen pois, jolloin muottiin jäi ontto aihio. Tässä tulollaan vessanpönttö

Kun aihiot olivat kuivahtaneet sopivasti (hiustenkuivaajalla tätä vähän jouduteltiin), ne irrotettiin muoteista. Tässä allekirjoittanut yrittää houkutella takkaa ulos muotistaan. Helpommin sanottu kuin tehty, vaati aika pitkän houkuttelun, mutta tulihan se sieltä lopulta

Ja tässäpä näitä sitten, raakapolttoa odottamassa. Kuvassa näkyvissä kaikki omat tuotokseni, ja vähän muidenkin (no okei, aika paljonkin ). Takan yläpuoliset lavuaarit, pönttö niiden vieressä, kehykset sen vieressä ja siitä kaikki oikealle päin ovat minun aikaansaannostani. Takasta tuli hyvin samannäköinen kuin edellisessä asunnossamme oli olohuoneen nurkassa, pitää ehkä tehdä joku terapeuttinen talonmuistelu-roombox ja laittaa takka sinne Nykyiseen nukkekotiin se ei joka tapauksessa mahdu, joten joutaisi moiseen käyttöön hyvin

Reilun viikon päästä olisi sitten vuorossa lasitus ja poltto, jännittävää!

Kiitokset Kipenelle kuvista, seurasta ja kurssillehoukuttelusta, ja seurasta ja kurssin ideoinnista kiitokset myöskin Usvikselle! Ja hei, jos jotakuta Turun lähistöllä asustelevaa nukkistelijaa nyt harmittaa kun ei ollut tänään mukana värkkäämässä, niin sama kurssi uusitaan maaliskuussa, rohkeasti ilmoittautumaan mukaan! Oli helppoa ja hauskaa! Tuulenpesän sivuilta löytyy lisätietoja

Tässä ensinnäkin kaappi ennen tuunausta: Euromini’s keittiön alakaappi.

Ensiksi kaappi sai laidat askartelurimasta. Se jo riittääkin tekemään siitä selkeästi hoitopöytämäisen, mutta tokihan sitä vähän muutakin säätöä piti kehitellä, ei näin helpolla saa päästä

Testasin hoitopöytää roomboxissa, ja totesin että puunväriset osat eivät oikein toimineet. Joten maalasin yläosan valkoiseksi. Tässä kuvassa näkyy hyvin väriero alkuperäisen maalin ja figumaalivalkoisen välillä, myöhemmin yläosa saikin vielä pari sävytettyä lisäkerrosta maalia ja lopulta se sointui alkuperäiseen maalin varsin tyydyttävästi Vetimet sensijaan saivat hipaisun kultamaalia pintaansa seinähyllykön kultaknuppien innoittamana.

Mutta tyhjä hoitopöytä on hyödytön, pelkkä huonekalu. Siispä sille piti toki värkätä seuraksi kaikkea pientä kivaa..

Samalla kun tilasin hoitopöydän, tilasin hetken mielijohteesta palan “tilkkutäkki”-kangasta, mitä ilmeisimmin lastenhuoneeseen tarkoitettua. Euro Mini’siltä tämäkin. Pikkuinen testitilkku on lakattu, tarkoituksena testata saisiko kankaasta vahakangasmaista, “muovitettua” hoitoalustaa varten. Aika hyvin toimi, silti tein ensin hoitoalustan testiversion paksusta kontaktimuovista joka oli valmiiksi oikean näköinen. Vaan ei toiminut se ommeltuna, oli liian kovaa ja jäykkää. Joten, tilkkukuosinen hoitoalusta työnalle:

Leikkasin hoitoalustan muotoisen palan tilkkukankaasta ja toisen puolen luonnonvalkoisesta lakanakankaasta. Ompelin palat yhteen millin tikillä, valmistauduin kääntämään – ja kiroilin tovin. Vois luulla, että vaatetusalan ammattilaiselta tulis tuo “oikeat puolet vastakkain”-hommeli selkärangasta, mutta ei vaan.. Pienenpientä tikkiä oli toivotonta purkaa, joten leikkasin uudet palat, ja olin huolellisempi tällä kertaa. Puolustuksekseni todettakoon, että kello oli tässä vaiheessa jo hyvän tovin yli puolenyön, ja takana pitkä ja intensiivinen päivä juuri tukea vasten seisomaan nousemista opettelevan ja joka paikkaan ehtivän vauvan kanssa.. No, tällä kertaa käännös sujui hyvin, leikkasin ohkaisesta vaahtomuovilevystä sopivan kaaren pehmustettua reunusta mallaamaan ja harsin sen paikoilleen. Seuraavana vuorossa oli tikkaus harsinnan mukaisesti, ja vähän lisää kiroilua – en ollut jättänyt tarpeeksi saumanvaraa, että saisin päädyn käännettyä ja ommeltua koneella. No, ompelin sitten käsin, ei näytä niin teolliselta kuin oli tarkoitus mutta kyllä se nyt menettelee

Valmis hoitoalusta vielä maalaamattoman hoitopöydän päällä. Olisi saanut olla pari, kolme milliä leveämpi, mutta menköön Tämän jälkeen vielä lakkasin hoitoalustan vahamaisen pinnan aikaansaamiseksi, mutta vaikka ero on ihan kohtalaisen selkeä livenä, kuvissa se ei oikein näy joten jääköön nyt erillinen valmisvalmiskuva laittamatta tällä kertaa, näkyy se tuolla myöhemmin fiilistelykuvissa moneen kertaan Olen lopputulokseen melko tyytyväinen, ja koska hoitoalustaa oli hauska tehdä eikä siinä mennyt ikuisuutta, leikittelen ajatuksella että tekisin niitä muutamia myyntiin – en ainakaan muista törmänneeni vastaaviin toisaalla, tosin enhän tuota ole kovin paljon nukkekotialan tapahtumia ehtinyt kiertää. Voisi tehdä muutakin modernia vauvanhoitosälää kokeeksi.. Hmm.. No, katotaan nyt onko ikinä aikaa moiseen

Kun hoitopöytä oli saanut ensimmäisen maalikerroksensa ja hoitoalusta oli lakkausta vaille valmis, ryömin petiin, kello taisi olla jotain kahden tienoilla. Tänään oli tarkoitus vain lakkailla ja maalailla, mutta toisin kävi.. kun inspiraatio iskee, se harvoin hellittää noin vähällä

Ensinnäkin tein tilkkukankaasta vielä pari “laatikkoa” pienelle hoitosälälle. Näihin saa voidepurnukat, kuume- ja kylpylämpömittarit, peppupyyhkeet ynnä muut kuriin ja järjestykseen Valmiiksi neliöihin jaetusta kankaasta oli näppärä värkätä, leikkasin vain tuommoiset ristinmuotoiset palaset, vastakappaleet yksivärisestä kankaasta, surautus yhteen, kääntö ja reunat yhteen käsin. Tuli ihan somat, ja sopivat hoitopöydän kapeaan tavaravälikköön täydellisesti!

Ja sitten piti tietysti tehdä vielä seinälle pieni lokerikko vielä pienemmälle sälälle, tuli kyllä niin pikkuiset taskut että saapa nähdä keksinkö niihin edes mitään täytettä mutta söpäkkähän tuo on tyhjilläänkin Tästä kuva vain valmiina, kun tuo valmistusprosessi on aika itsestäänselvä. Toki tarkempia ompeluvinkkejä saa pyytämällä

Lopuksi vähän fiilistelykuvia kamoista paikoillaan. Koko prosessin vaikein operaatio taisi olla naulan saaminen tuolle lokerikolle, kun se piti saada niin ahtaaseen rakoon ihan “katonrajaan”.. Lopulta onnistui tukemalla naula paikoilleen pahvilla (josta se oli työnnetty läpi) ja hakkaamalla sitä ruuvimeisselin kädensijalla..

Ja viimeisenä vaan ei vähäisimpänä, roomboxin uusin asukki, svengaava sammakko jonka lahjoitti Leea. Kiitos!

Roombox alkaa olla aika hyvällä mallilla, puuttuu enää lähinnä pikkusälää, ja jotain tuon ruman tuolin tilalle. Lelulaatikko/hyllykkö tai kylpypalju vois olla kiva.. Hmm..

Sopivaa tuunausaikaa odotellessa, uutukainen nukkekotiblogi tutusteltavaksi itsekullekin: http://mithologiafennica.blogspot.com/

Tästä lähdettiin. Tuo sinikeltainen väritys ei oikein iskenyt, joten päätin maalata rusetin ja pöksyt punaisiksi. Fiksu olisi maalannut ne ensin valkoisella pohjamaalilla, mutta miksi vaivautua kun voi sen sijaan sutia punaista suunnilleen triljoona kerrosta (ja silti väri jää vähän tunkkaiseksi alta kuultavan sinisen takia..). “Muista ensi kerralla…”

Sitten kellotaulua askartelemaan. Olin tuossa muutamaa päivää aiemmin ottanut talteen pikaliimatuubissa olleen rinkulan, kun se näytti siltä että siitä tulee “jotain”. Ja niinhän siitä tulikin, kellotaulun kehys Vähän piti vuoleskella yläreunaa ja hivasta pohjaa hietapaperilla, jotta sen sai istumaan Kittyn massuun, mutta yllättävänkin hyvin se siihen asettui. Itse kellotaulun tein HBL:n mainokseen tussilla piirtämällä, pari harjotusversiota piti tehdä ennen lopullista ja todeta että onpas leviäväistä tussia. Ja sen kuivuminen kesti suunnilleen ikuisesti..

Lopulta kellotaulun pääsi leikkaamaan irti ja liimaamaan kiinni kehykseensä. Vähän se hiivatin tussi levisi, vaikka muka niin katsoin että on se jo kuivaa.. mutta menköön. Ja sitten vain kehys paikoilleen, ja kello oli valmis! Tuli ihan hauska

Ja lopuksi sitten hyllylle kaverin seuraksi! Nytpä pysytään ajan tasalla tuossakin kammarissa..

Jälleen kerran into kävi paremman tiedon edelle, joten projektista tuli kasa henkisiä “muista seuraavalla kerralla”-muistiinpanoja. Esimerkiksi: muista seuraavalla kerralla HIOA huonekalu ennen maalaamista! Vaikka se pinta kuinka näyttäisi puolihämärässä ihan tarpeeksi sileältä, niin ei se oikeasti ole, ainakaan näiden halpiskalusteiden tapauksessa. Ei pidä käsittää väärin, minä itseasiassa tykkään Euro Mineistä kovasti. Enimmäkseen niissä on hinta-laatu-suhde kohdallaan – ollakseen “täydellisiä” ne vaativat usein pientä fiksaamista, mutta toisaalta, se fiksaaminenhan on juurikin osa tämän harrastuksen viehätystä, ja on mukavaa että tarjolla on kohtalainen valikoima kalusteita joihin minimiäippärahallakin on varaa aina silloin tällöin Mutta siis, olisi ollut fiksua hioa hylly ensin, ja viilata nuo puuleikkausaukot siisteiksi. Puuleikkauksista puheen ollen: muista seuraavalla kerralla katsoa, että valitsemassasi kappaleessa leikkaukset ovat edes suunnilleen siistit ja symmetriset – tässä hyllyssä toinen laita on ihan epämääräinen. Miniviilamme kuitenkin ovat jossain ties missä hukassa, joten menkööt, eivät ne tuolta boksista niin kamalan paljoa näy

Vetelin hyllyn valkoiseksi figumaalilla. Muista seuraavalla kerralla: maalaa puuleikkausten sisäpinnat ensin, ja sitten vasta isot pinnat. Sujuu siistimmin ja tarkemmin niin, ainakin meikäläiseltä. Tykkäsin kovasti siitä läpikuultavasta efektistä minkä vain yksi kerros maalia antoi, mutta oli sitten pakko maalata useampi kerros kun leikkausten ympärille olisi muuten jäänyt niin selkeästi erottuvat ylimääräiset renkaat

Mutta kyllä siitä ihan kelpo hylly tuli. Leikkelin vielä ylimääräisestä harsokankaanpalasta muutamat harsot hyllyntäytteeksi, ja lättäsin hyllyn paikoilleen. Sinitarralla vielä toistaiseksi, kun paikka saattaa vielä vaihtua.. Nyt tartteis sitten keksiä sinne lisää täytettä

Tilauksessa on myös pätkä keittiön alakaapistoa, josta olisi tarkoitus tuunata hoitopöytä. Tulee varmaan joskus ensiviikon loppupuolella, tuskin maltan odottaa

Edelleen minusta on mystistä, että 85 neliön asuntoon ei mahdu läheskään kaikki se mitä meillä on ollut tässä nimellisesti 67 neliön asunnossa No on tämäkin oikeasti lähempänä sitä 85:ttä, mutta silti, pitäisi tuon olla vähintään yhtä iso tuon uuden. Mutta ei vaan..

Tämän päivän mini-ilon tuotti Päivi, joka lahjoitti arpajaisvoittonukketalonsa mukana tulleet lastenkalusteet minulle, kun ei itsellään tarvetta niille ollut. Hieno juttu, kiitos! Kyllä näille varmasti käyttöä löytyy

Saman tien piti kokeilla niitä tuonne “Aavan huone”-roombox aihioon, kehto varmaan pääsee sinne oikeastikin, syöttötuoli on vähän turhan dominoiva noin pieneen tilaan ja säästetään johonkin toiseen projektiin

Niin kuin näkyy, niin avainkaapista on saatu irti koukut ja toinen palkki, tuo toinen on vähän tiukemmassa ja vaatii järeämpiä työkaluja kuin sattui olemaan juuri silloin kädenulottuvilla kun tuota viimeksi värkkäilin. Voisikin ottaa tämän illan projektiksi irrottaa sen, jos ei onnistu niin eipä se kyllä tuossa välttämättä haitaksikaan ole, sitten pitää vaan keksiä sille käyttöä Hiomista ja putsaamista olisi vielä tarjolla myös, ja sitten pitäisi suoriutua tapettiostoksille tai edes kaivelemaan nykyiset paperit läpi..

MUOKSISTA: kehdon innoittamana fiksasin ja paperoin roomboxin seinät, ja kasasin sinne luonnosmaisesti läjän kalusteita ja pikkusälää. Lipasto ja tuoli ovat laatikonpohjalta löytynyttä ylijäämää, tuskin lopulliset (ainakin niitä pitää tuunata helskatisti..), mutta saapahan jotain fiilistä siitä mitä tuo pikkuinen vauvahuonelaatikko esimerkiksi voisi pitää sisällään. Aikeena on tehdä ainakin seinälle parit hyllyt leluille yms. ja EHKÄ pitkälle seinälle ikkuna – tai sitten pistetään vaan penteleesti tauluja ja julisteita yms Keinuheppakin olisi, mutta se oli niin tilaaviepä että taidan säästää sen Aava-taaperon huoneeseen..

Tapetista tuli yllättävän kiva, voisin tuollaisen hyvin laittaa Aavatuksen oikeaankin huoneeseen. Oikeasti tosin pistäisin vain yhdelle seinälle tehosteeksi, mutta tässä kun nuo sivuseinät ovat niin olemattomat pätkät niin ei siitä liian hallitsevaa tule vaikka onkin kaikilla seinillä, ainakaan omasta mielestäni. Ja muitten mielipiteellä nyt ei ole kovinkaan paljon väliä tässä tapauksessa, mun projekti! Tuolin paikalle taidan oikeasti tehdä hoitopöydän, jahka joskus ehdin.. ja lipastonkin tilalle tulee todennäköisesti jotain ihan muuta, mutta olkoon nyt siellä testauksen ja fiilistelyn vuoksi toistaiseksi Leluja pittää tehä lissää, voi HARMI