Wohoo! Mineilyä pitkästä aikaa!

5 lokakuun, 2010 klo 8:58 pm (Nukkekoti)
Tags: pikkusälä, roombox, tuunaus

No niin, vihdoin alkaa muutto olla siinä pisteessä, että työhuoneessa pystyy työskentelemään – pienesti. Lattia lainehtii laatikoita ja irtosälää edelleen, ja työpöydälläkin on vapaana ehkä noin A3:n mentävä pläntti, mutta se riittää kun inspiraatio iskee tarpeeksi lujaa.. Joten, hahaa, yli kuukausi sitten hankittu keittiönkaappi muuntui vihdoin hoitopöydäksi Aavan Huoneeseen 🙂

Tässä ensinnäkin kaappi ennen tuunausta: Euromini’s keittiön alakaappi.

Ensiksi kaappi sai laidat askartelurimasta. Se jo riittääkin tekemään siitä selkeästi hoitopöytämäisen, mutta tokihan sitä vähän muutakin säätöä piti kehitellä, ei näin helpolla saa päästä 😀

Testasin hoitopöytää roomboxissa, ja totesin että puunväriset osat eivät oikein toimineet. Joten maalasin yläosan valkoiseksi. Tässä kuvassa näkyy hyvin väriero alkuperäisen maalin ja figumaalivalkoisen välillä, myöhemmin yläosa saikin vielä pari sävytettyä lisäkerrosta maalia ja lopulta se sointui alkuperäiseen maalin varsin tyydyttävästi 🙂 Vetimet sensijaan saivat hipaisun kultamaalia pintaansa seinähyllykön kultaknuppien innoittamana.

Mutta tyhjä hoitopöytä on hyödytön, pelkkä huonekalu. Siispä sille piti toki värkätä seuraksi kaikkea pientä kivaa..

Samalla kun tilasin hoitopöydän, tilasin hetken mielijohteesta palan ”tilkkutäkki”-kangasta, mitä ilmeisimmin lastenhuoneeseen tarkoitettua. Euro Mini’siltä tämäkin. Pikkuinen testitilkku on lakattu, tarkoituksena testata saisiko kankaasta vahakangasmaista, ”muovitettua” hoitoalustaa varten. Aika hyvin toimi, silti tein ensin hoitoalustan testiversion paksusta kontaktimuovista joka oli valmiiksi oikean näköinen. Vaan ei toiminut se ommeltuna, oli liian kovaa ja jäykkää. Joten, tilkkukuosinen hoitoalusta työnalle:

Leikkasin hoitoalustan muotoisen palan tilkkukankaasta ja toisen puolen luonnonvalkoisesta lakanakankaasta. Ompelin palat yhteen millin tikillä, valmistauduin kääntämään – ja kiroilin tovin. Vois luulla, että vaatetusalan ammattilaiselta tulis tuo ”oikeat puolet vastakkain”-hommeli selkärangasta, mutta ei vaan.. Pienenpientä tikkiä oli toivotonta purkaa, joten leikkasin uudet palat, ja olin huolellisempi tällä kertaa. Puolustuksekseni todettakoon, että kello oli tässä vaiheessa jo hyvän tovin yli puolenyön, ja takana pitkä ja intensiivinen päivä juuri tukea vasten seisomaan nousemista opettelevan ja joka paikkaan ehtivän vauvan kanssa.. No, tällä kertaa käännös sujui hyvin, leikkasin ohkaisesta vaahtomuovilevystä sopivan kaaren pehmustettua reunusta mallaamaan ja harsin sen paikoilleen. Seuraavana vuorossa oli tikkaus harsinnan mukaisesti, ja vähän lisää kiroilua – en ollut jättänyt tarpeeksi saumanvaraa, että saisin päädyn käännettyä ja ommeltua koneella. No, ompelin sitten käsin, ei näytä niin teolliselta kuin oli tarkoitus mutta kyllä se nyt menettelee 🙂

Valmis hoitoalusta vielä maalaamattoman hoitopöydän päällä. Olisi saanut olla pari, kolme milliä leveämpi, mutta menköön 🙂 Tämän jälkeen vielä lakkasin hoitoalustan vahamaisen pinnan aikaansaamiseksi, mutta vaikka ero on ihan kohtalaisen selkeä livenä, kuvissa se ei oikein näy joten jääköön nyt erillinen valmisvalmiskuva laittamatta tällä kertaa, näkyy se tuolla myöhemmin fiilistelykuvissa moneen kertaan 😉 Olen lopputulokseen melko tyytyväinen, ja koska hoitoalustaa oli hauska tehdä eikä siinä mennyt ikuisuutta, leikittelen ajatuksella että tekisin niitä muutamia myyntiin – en ainakaan muista törmänneeni vastaaviin toisaalla, tosin enhän tuota ole kovin paljon nukkekotialan tapahtumia ehtinyt kiertää. Voisi tehdä muutakin modernia vauvanhoitosälää kokeeksi.. Hmm.. No, katotaan nyt onko ikinä aikaa moiseen 😀

Kun hoitopöytä oli saanut ensimmäisen maalikerroksensa ja hoitoalusta oli lakkausta vaille valmis, ryömin petiin, kello taisi olla jotain kahden tienoilla. Tänään oli tarkoitus vain lakkailla ja maalailla, mutta toisin kävi.. kun inspiraatio iskee, se harvoin hellittää noin vähällä 😉

Ensinnäkin tein tilkkukankaasta vielä pari ”laatikkoa” pienelle hoitosälälle. Näihin saa voidepurnukat, kuume- ja kylpylämpömittarit, peppupyyhkeet ynnä muut kuriin ja järjestykseen 😉 Valmiiksi neliöihin jaetusta kankaasta oli näppärä värkätä, leikkasin vain tuommoiset ristinmuotoiset palaset, vastakappaleet yksivärisestä kankaasta, surautus yhteen, kääntö ja reunat yhteen käsin. Tuli ihan somat, ja sopivat hoitopöydän kapeaan tavaravälikköön täydellisesti!

Ja sitten piti tietysti tehdä vielä seinälle pieni lokerikko vielä pienemmälle sälälle, tuli kyllä niin pikkuiset taskut että saapa nähdä keksinkö niihin edes mitään täytettä mutta söpäkkähän tuo on tyhjilläänkin 😀 Tästä kuva vain valmiina, kun tuo valmistusprosessi on aika itsestäänselvä. Toki tarkempia ompeluvinkkejä saa pyytämällä 🙂

Lopuksi vähän fiilistelykuvia kamoista paikoillaan. Koko prosessin vaikein operaatio taisi olla naulan saaminen tuolle lokerikolle, kun se piti saada niin ahtaaseen rakoon ihan ”katonrajaan”.. Lopulta onnistui tukemalla naula paikoilleen pahvilla (josta se oli työnnetty läpi) ja hakkaamalla sitä ruuvimeisselin kädensijalla.. 😛

Ja viimeisenä vaan ei vähäisimpänä, roomboxin uusin asukki, svengaava sammakko jonka lahjoitti Leea. Kiitos! 🙂

Roombox alkaa olla aika hyvällä mallilla, puuttuu enää lähinnä pikkusälää, ja jotain tuon ruman tuolin tilalle. Lelulaatikko/hyllykkö tai kylpypalju vois olla kiva.. Hmm.. 🙂